Vaihtarin Joulu

Me tehtiin vaikka mitä joulujuttuja täällä marraskuun lopusta alkaen, mutta mulle ei vaan missään vaiheessa herännyt yhtään joulumieltä. Se johtui varmaan siitä, että en saa viettää sitä mun oman perheen kanssa Suomessa, niinkuin oon 16 vuoden ajan tehnyt. Jouluaattona en herännyt riisipuuron tuoksuun ja televisiosta ei tullut joulupukin kuumalinjaa. Ei ollut joulusaunaa tai lumiukkoa, lumesta ei ollut tietoakaan ja perheenjäsenet näin vaan facetimeruudussa.

Mun joulu oli erilainen -- ehkä vähän surullinen -- mutta nautein silti jokaisesta hetkestä, sillä sain kokea jotain, mitä moni mun tuttavista ei osaisi edes kuvitella.

 Käytiin yhdessä kaupungissa täällä Houstonin alueella katsomassa yhden talon takapihaa joka oli auki vierailijoille. Autotallissa oli pieni joulukylä ja takapihalla vähän isompi, vau!

 Meidän talon joulukoristelut // Amerikan muoti on iskenyt muhunkin!!

Myös koulu koristeltiin jouluteemaisesti.

 Meidän talo

 Jouluaattoaamuna tein riisipuuroa (jonka poltin pohjaan) ja edellisenä iltana joulutorttuja. Tällöin todellakin kaipasin äidin apua, sillä tajusin että mä en oo mikään mestari keittiössä. :-D Soitin mun perheelle skypellä ja sain vaihtaa kuulumiset myös mun isovanhempien kanssa pitkästä aikaa.
Koristeltiin myös piparkakkutalot ja katsottiin Joulutarina -elokuva, jonka mun äiti lähetti Suomesta.
Illemmalla käytiin kirkossa ja sen jälkeen mentiin host-äidin tädille viettämään iltaa. 

Obviously tarjolla ei ollut suomalaisia jouluruokia jolloin tuli taas vähän ikävä kotiin, mutta hyvä seura ja hauskat pelit sai mut unohtamaan sen.
25. Joulukuuta mun host-sisko tuli aamulla aikaisin herättämään mut jotta voitaisiin yhdessä avata joulupukin tuomat lahjat. En olis uskonut, että saisin täällä niin paljon lahjoja! Mulla on nyt pöydällä kasa meikkejä ja lahjakortteja ja sukkia ja ties mitä, oon todella kiitollinen!!
Lahjojen avaamisen jälkeen mentiin host-äidin veljelle loppupäiväksi syömään ja avaamaan vähän lisää lahjoja. ;-)

23. joulukuuta ajettiin Houstonissa yhden todella rikkaan naapuruston läpi ja katseltiin jouluvaloja. Talot oli verrattavissa hotelleihin, sillä ne oli ihan valtavia! Tän kyseisen naapuruston asukkaat kuulemma palkkaa ammattilaiset koristelemaan pihat jouluna. Siltä ne näyttikin! ps. ei oltu ainoat jotka päätti lähteä ajelulle -- oltiin jumissa ruuhkassa yli tunti. 

 26. joulukuuta käytiin Houstonissa katsomassa christmas carol -joulunäytelmä. Suomessa ollessani kävin todella paljon teatterissa, joten oli kiva nähdä millainen teatterikulttuuri Amerikassa on. :-)

 Sain mun kavereilta jouluterveisiä Suomesta. Itkua pidätellen luin kaikki kirjeet ja kortit mitä sain, mutta olin niin onnellinen ettei mua ainakaan vielä oo unohdettu! :-D 

Kokonaisuudessaan mun joulu oli yli kuukauden kestävä, kokemusrikas ja ikimuistoinen. Vaikka jäinkin vähän ikävöimään suomalaisia jouluperinteitä, sain elää joulun Amerikkalaisten tavoin enkä vieläkään kadu että olen lähtenyt tälle matkalle. Koti-ikävä ei vieläkään ole esittäytynyt ja nyt lähtee laskenta kotiinpaluuseen, sillä oon ihan kohta puolivälissä mun vaihtovuotta. Paljon on koettu ja paljon on vielä nähtävää. En malta odottaa.

Ida

Kun tajusin että mun pitää joskus palata myös takaisin

Sillon kun saavuin Amerikkaan mulla oli päällä laskuri joka kertoi kuinka monta päivää on kotiinpaluuseen. Parin kuukauden ajan seurasin sitä tiheään tahtiin ja tällöin 10 kuukautta tuntui ikuisuudelta. Voin myöntää että yhdessä vaiheessa halusin lähteä kotiin.

Tää oli sillon, kun noin parin kuukauden jälkeen se tunnettu "alkuinnostus" oli hiipunut ja päivärutiinit oli tullut jo tutuiksi. Sillon, kun tänne iski hurrikaani ja istuin neljän seinän sisällä kaks viikkoa. Mulla ei tällöin ollut myöskään paljon kavereita kenen kanssa viettää aikaa vapaa-ajalla ja mun päivät oli tosi tylsähköjä. Luin yhdestä vaihtariblogista että vaihtarivuoden ensimmäiset 2-3 kuukautta ovat ne tylsimmät. True!
Nyt oon ollut täällä kohta 5 kuukautta. Oon löytänyt niistä "Oh you're from Finland, cool!" -kavereista ne aidot kaverit ja mun futiskausi alkoi vähän alle kuukausi sitten. Ollaan mun perheen kanssa tehty vaikka ja mitä (ihan koko 5 kuukauden ajan!) ja koulu on vieläkin tosi kivaa.
Puuta koputtaen kerron teille että kaikki täällä on mennyt vähän liiankin hyvin. Vaikka eläminen näin kaukaa kotoa onkin yhtä tunteiden vuoristorataa, en silti kaipaa Suomea lähes lainkaan.
Se päivälaskuri josta alussa puhuin on unohtunut ihan kokonaan. Erehdyin vahingossa avaamaan tän kyseisen sovelluksen noin viikko sitten, ja näin että mulla on alle 180 päivää aikaa -tuntuu paljolta, mutta mulle se oli TODELLA vähän! Heräsin silloin todellisuuteen ja tajusin että munhan pitää palata täältä takaisin. Tuntuu todella hassulta ajatella että Amerikka ei edes ole mun alkuperäinen koti, mua odottaa ihan eri elämä Suomessa. Koti-Suomi tuntuu tällä hetkellä todella kaukaiselta ja oikeastaan jopa ahdistaa ajatella paluuta. Oon tottunut Amerikkaan ja näiden elämäntapoihin, entä jos en halua palata takaisin? Vaihtarikaverit, do u agree?? :-D Ei sillä etten ikävöisi mun perhettä ja kavereita!!

Kuten oon maininnut, nykyään aika kuluu todella nopeasti. Mun päivät koostuu koulu-harkat-kotiin-nukkumaan -rutiinista ja muulle ei oikeastaan jää aikaa. Meillä on paljon suunnitelmia mun perheen ja kavereiden kanssa ihan kesäkuuhun asti ja ne saavat ajan kulumaan vielä kovempaa. Aattelin jakaa parit kuvat mun puhelimesta, enjoy!

Mun kaverin Julien synttäreillä BJ's Brewhouse nimisessä ravintolassa

 

Lunta Houstonissa ekaa kertaa 8 vuoteen! Mä en tykännyt kun lämpötila laski päivässä 20-asteesta nollaan. Teksasilaiset lähti shortsessa ja suihkusandaaleissa kouluun ja teki lumipalloja paljain käsin. Tuff Guys! Meillä ei oikeastaan ollut myöskään koulua koska opettajat päästi pihalle pelaamaan lumisotaa. Mun brasiliainen kaveri ei ollut koskaan ennen nähnyt lunta, ja hän lähti uimaharkoista uimaan futiskentälle lumeen. :-)´

Näin joulun aikaan oon vastaanottanut tosi monta pakettia mun perheeltä ja kavereilta Suomesta. Kiitti että ajattelette mua, ette tiedä kuinka paljon tälläset yllätykset piristää!! (Kiitos Kt-teipistä ja polvituesta äiti, parhaat joululahjat ikinä!)

Täällä lähes joka ikinen ajaa jonkunnäköistä lava-autoa. Me mentiin viime lauantaina Weimar nimiseen kaupunkiin viettämään Country Christmas mun host-äidin isän sukulaisten luo. En valehtele - pihassa oli 10 tällästä autoa rivissä. Me ajettiin tavallista perheautoa ja ei edes saatu parkkeerata noiden viereen vaan meille oli varattu erillinen alue. :-D

Mä ja Madison futiskuvauksissa :) 

Pari viikkoa käytiin katsomassa The Nutcracker -baletti ja syömässä Italialaisessa ravintolassa. Oli tosi kiva ilta perheen tyttöjen kanssa!

Suomi100 -fiilistelyä itsenäisyyspäivänä. Tänävuonna jäi linnanjuhlat väliin, mutta teinpähän ainakin Suomi-dinnerin (lettuja ja makaroonilaatikkoa) ja perhe täällä tykkäsi kovasti! 

Mulla on huomenna viimeiset finals -kokeet ja sitten alkaa 2 viikon joululoma. Yli 6-tunnin yöunet ja hitaat aamut on ne joita oon kaivannut jo pitkään! Joulu on yks mun lempparipyhistä ja oon todella innoissani Amerikkalaisesta versiosta. Katsotaan mitä se tuo tullessaan :)

Ida

Kiitospäivä 2017

Muistan kun kirjotin kirjettä mun tulevalle hostperheelle hakupakettia tehdessäni. Kerroin tosi paljon asioita itsestäni ja siitä, mitä haluaisin vaihtovuoden aikana tehdä ja kokea. Yks asia mitä mainitsin oli juhlapyhät ja erityisesti thanksgiving. No, täällä mä nyt oon! Kiitospäivä oli ja meni ja onneks se on vaan kerran vuodessa. (Tai no mulla ehkä vaan kerran elämässä :D)

Kiitospäivän kunniaksi meillä oli viikon loma koulusta. Loman aikana ei kyllä paljoa tullut rentouduttua, sillä oltiin menossa mun perheen kanssa lähes koko ajan. Käytiin College Stationissa, joululahjaostoksilla, mun hostäidin veljen vaimo sai lapsen, Greyn Anatomialle piti pyhittää aikaa.. 

Ja sitten koitti itse kiitospäivä.
Meidän perhe oli tänävuonna isäntänä ja meille tuli tosi paljon sukulaisia. Me aloitettiin tekemään ruokia jo edellisenä päivänä. Mä leivoin yks päivä mun hostperheelle omenapiirakan, ja ne halus että teen sitä myös kiitospäiväksi. Tein kaksi ja kummastakaan ei oo mitään muuta kuin vuoka enää jäljellä!
Tarjolla oli perinteisesti kiitospäivän kalkkuna, erilaisia laatikoita (esim bataatti, parsakaali ja papu), stuffing (en ees tiedä mitä se on), perunamuusia, mac'n'cheese, salaatteja, vaaleeta leipää ja jälkiruuaksi erilaisia piirakoita. Voisin verrata jenkkien thanksgivingruokia meidän jouluruokiin.

Katsottiin myös perinteisesti kiitospäivän jenkkifutispeli ja vietettiin aikaa sukulaisten kanssa jutellen. Yritin ottaa kuvia itse kiitospäivänä kun oltiin meidän kotona, mutta kuvat oli joko photobombattuja tai muuten julkaisukelvottomia. Onneksi vietettiin thanksgivinia uudestaan mun hostisän äidin luona, kenen luona oli ihanan rauhallista ja kaunista!<3

Kuten tiedätte, joulun jälkeen yleensä todetaan että onneksi se on vaan kerran vuodessa. Samoja jouluruokien jämiä syödään vielä viikonkin jälkeen vaikkei yhtään tekisikään mieli. Sama juttu kiitospäivän kanssa! (Plus väsyttää.)

Huomenna jatkuu taas normaali kouluarki, mutta alle neljän viikon päästä alkaa joululoma! Meidän kotiin pystytettiin joulukuusi tänään ja jouluvaloja asennetaan parhaillaan ulos. Mulle iski taas flunssa ja yritän kovasti taistella sitä pois huomisiin tryoutteihin mennessä, mutta tunnen pahasti epäonnistuvani. Wish me luck!
Ida

Etumatka joulunviettoon

Mun perheen perinteisiin kuuluu jokavuotinen joulumatka lähimpien sukulaisten kera. Tänä vuonna mä sain kunnian päästä mukaan, ja me matkattiin College Stationiin, joka on kaupunki parin tunnin päästä Houstonista. Syy miksi me ajettiin juuri tänne oli Santa's wonderland, joka oli pieni kylä täynnä jouluvaloja <3

Vaikka joulunvietto alkaakin yleensä thanksgivinin jälkeen (joka on siis ensiviikon torstaina) päätettiin me ottaa pieni etumatka, niin paljon kun jouluihmisiä ollaan. Mä laitoin jouluvalot mun huoneeseen jo viikko sitten (ja mulla on joulumusat päällä kun kirjotan tätä) joten mua ei haitannut tää ratkaisu ollenkaan! :-D

Niin kuin jo edellä mainitsin, jouluvaloja Santa's wonderlandista ei puuttunut. Koko kylä kirjaimellisesti säihkyi ja joulutunnelma nousi kattoon heti kun astuttiin porteista sisään. Mentiin heti ensimmäisenä hayridelle eli perävaunuun joka oli auton perässä, ja ajettiin pieni jouluinen reitti läpi.

Tää kyseinen reitti oli täynnä erilaisia valaistuja kuvioita sekä pieniä mökkejä joiden sisällä oli kaikkea jouluista jääkarhuista tonttuihin ja poroihin. Kaikki näytti niin kauniilta kun oli ihan pimeetä ja näkyi vaan valoja! Lisäksi Texas tuli esiin lähes jokaisessa noissa mikä ei enään oo mulle mikään yllätys. Howdy!

Mut puolpakotettiin ton härän selkään. Rodeo on Texasissa tosi big deal ja olihan toi oikeesti hauska kokemus!! Suurin osa kulki tuolla cowboyhatut päässä ja bootsit jalassa ja huuteli kaikille Howdy y'all. Mä luulin että ne vaan esittää mut kaikki ihan oikeesti puhuu ja pukeutuu noin :-D

Lunta!! Ei vaan. Saippuakuplia.
Täällä on vieläkin lämpötila 20 asteen yläpuolella ja talvesta ei oo tietoakaan. Viime jouluna oli kuulemma vieläkin shortsikeli, toivotaan että tänä vuonna on sama juttu. Terveisiä suomalaisille räntäsateeseen! <3 

Seuraavana päivänä mentiin Bryanin vanhakaupunkiin. Sen keskusta oli täynnä pieniä antiikkisia putiikkeja jotka oli koristeltu jouluisesti. College station on nimensä mukaan collegekaupunki, ja Texas a&m sijaitsee siellä. School spirit oli jotain tosi suurta!! Kirjaimellisesti lähes jokainen piti viininpunaisia vaatteita päällä joissa oli ton collegen logo. Yks putiikki oli täynnä pelkästään ton collegen juttuja, mukaanlukien joulukoristeita. Miksei Suomessa oo tällasta?!

Vaikka Bryan ei ollutkaan verrattavissa esimerkiksi Rauman tai Porvoon vanhakaupunkeihin, oli se silti tosi nätti. Vanhat teatterit, elokuvateatterit ja parturikampaamot oli kaikki tallella. Teillä näkyi 60'luvun autoja ja kaupoissa oli myynnissä vanhoja karkkeja ja koristeita. Mulle tuli mieleen joku vanha amerikkaleffa, esim the Grease! ps. Noi cowboybootsit maksoi yli 200 dollaria!!

Kun päästiin meidän vuokratalolle, me koristeltiin pipareita ja katsottiin joululeffoja kaikki yhdessä samanlaiset joulupyjamat päällä. 

 

Viimeisenä päivänä käytiin syömässä Italialaisessa ravintolassa lounas ja sitten ajettiin takas Houstoniin. Matkanvarrella poikettiin Central markettiin joka on tunnettu sen kansainvälisistä tuotteista. Mä löysin sieltä esimerkiksi Vaasan ruissipsejä ja suomalaista lakritsia, ja randomilta myös suomalaista juustoa (:-D). Mun perhe haluais kovasti maistaa leipäjuustoa mut sitä ei löytynyt :( eikä myöskään Fazerin suklaata!!

Nyt ollaan turvallisesti kotona. Ensviikolla on thanksgiving ja sen kunniaksi meillä on viikon loma koulusta (KIITOS!!). Loman jälkeen on futiksen tryoutit ja kausi alkaa kans sillon. Oon oottanut kauden alkamista elokuusta asti ja oon tooosi innoissani!! Musta tuntuu että nyt kaikki kiva vasta alkaakin.:-) 6,5 kuukautta jäljellä!
Ida

Happy Halloween

Halloween Amerikassa on just sellanen mitä leffoissa ja tv:ssä muutenkin näkee. Jengi pukeutuu kouluun ja töihin, paikat koristellaan viimisen päälle ja koko juhlan kruunaa perinteinen Trick or Treat. Kun puheenaiheeks tuli suomalaiset ja halloween, vastasin että meidän äiti just kysy että koska halloween oikeesti ees on.

Kurpitsojen kaivertamista oli pakko kokeilla mut se päättyi siihen että mun host-äiti hoisi sen homman loppuun -- toi maalaaminen oli enemmän mun homma. :-D

Mun perhe täällä on tunnettu siitä että ne vie halloweenin aina next levelille. Mun host-isä kaivoi koristeet esiin jo syyskuun viiminen päivä ja parissa tunnissa meidän pihalle ilmestyi kaikkea hautausmaasta hämähäkkeihin ja zombeihin. Lokakuun aikana koin muutaman "I hate halloween" -hetken kun säikähdin vessan seinillä kiipeileviä torakoita ja peilistä tuijottavaa Bloody Marya.

Kadun myös sitä että menin mainittemaan että vihaan hämähäkkejä -- hetken päästä meidän koko oli täynnä niitä.

Trick or treat!! Black Swan ja Gamora Guardians of the Galaxystä :-)

Suurin osa meiän naapureista juoksi kiireellä ovelle ja laitto sen yhtä nopeesti kiinni, sillä samaan aikaan tuli TV:stä Houston Astros'in peli. Houstonin baseballjoukkue pääsi World Series ja meillä on mahdollisuus voittaa se, mitä ei oo siis ikinä ennen tapahtunut. Täällä kaikki on tosi innoissaan siitä ja joka toisella on koulussa niiden paita päällä. Tänään saadaan selville tehäänkö tänä vuonna historiaa! :-D

Seuraavaks alkaakin lähtölaskenta thanksgivingiin ja sen jälkeen on jo ihan kohta joulu. Aika kuluu täällä niin nopeesti että oon usein pahasti päivistä sekasin. Until next time!

Ida